Taas on vierähtänyt aikaa edellisistä päivityksistä. Kesälomat on pidetty ja sujuivat aika lailla perhelomailun merkeissä. Veneiltiin vähän ja käytiin paljon uimassa. Muumimaailmareissulla Musti kävi katsastamassa paikallisen koirahoitolan ja hyvin oli kai päivä mennyt. Ihana lähteä ajelemaan rankan päivän jälkeen, kun tiesi, että koira on käynyt 2 kertaa lenkillä päivän aikana. Kiitos!

Töiden alettua jonkin verran kateissa ollut treenimotivaatiokin löytyi jälleen ja nyt on alettu kasailemaan avo -liikkeitä ihan tositarkoituksella. Vielä ei ole ihan valmista, mutta syksyllä olisi kiva jos alkaisi olla.

Toko asian tiimoilta oltiinkin tosi tarkassa syynissä viime viikonloppuna, kun lauma uusia tokotuomareita suoritti loppukoettaan ja pari arvostettua vanhaa tuomaria valvoi koetta tuomarikollegion muodossa. Musti suoritti alo -liikkeet, joista paikallaolo oli hyvä (10). Seuraamisessa huomasin, etten ollut harjoitellut tarpeeksi pitkää pätkää. Seuraaminen oli selvästi alo -luokan perusseuraamista pidempi, hihnassa meni ihan kohtuudella, täyskäännös aukesi jkn verran, arvio oli 8. Kun jatkettiin vapaanaseuraamista samaan syssyyn, niin puolivälin jälkeen Musti alkoi olla sitä mieltä, että nyt on jo liian pitkää ja alkoi tarjota liikkeestä seisomista kahteen kertaan, arvio oli 6. Tässä kohdassa huomasin selvästi että Musti ei jaksanut kunnolla, vire oli matala. Luoksetulo oli ihan ok, arvio 8, virheenä että osui minuun sivulle tullessa. Maahanmeno taisi olla ihan ok, jotain virhettä siinäkin oli, arvio kuitenkin 9, Seisominen oli kans 9, seisoi vissiin vähä vinossa. Hyppy muuten ok, meni istumaan suoraan, minkä tiesin tapahtuvan, kun sitä on nyt harjoiteltu, 8. Kokonaisvaikutus taisi olla 9. Palautetilaisuudessa käytiin tosi tarkkaan kaikki virheet läpi (kirjoitin oikein ylös ) ja lähdin sitten ajelemaan kotiin aika lailla matalalla mielellä, harkitsin jo siirtymistä öljyvärimaalaukseen tai käsitöihin. Illalla sitten mietin asiaa uudelleen, ja analysoin mistä Mustin väsymys johtui.... Tietty hiekkakentällä oli kuuma, seuraaminen oli tosi pitkä, liikkeiden välissä odotettiin useamman min ajan, kun tuomarikokelaat kirjoittivat arviotaan. En ole riittävästi harjoitellut tällaista "tylsää" tilannetta, vaan harjoitukset on pääosin hyvin hauskoja koiralle, leikitään ja palkataan paljon. Musti on vähä sen sorttinen että menee passiiviseksi jos jossain asiassa ei ole itsetuntoa, uskon, että seuramista olis pitänyt harjoitella myös riittävän pitkiä pätkiä, että usko palkan tulemiseen säilyy. Ja sit itseasiassa mietinnön jälkeen totesin, et saan olla tyytyväinen siihen että teki kaikki asiat teknisesti ihan ok vaikka oli väsynyt/matalassa mielentilassa. Tilanne oli sellainen, että arvostelussa oltiin tosi tarkkana ja etsittiin kaikki pienimmätkin virheet, ei kyllä herkkänahkaisille .  Joten loppuenlopuksi ihan ok... (olemme palautuneet järkytyksestä).

Jatkamme siis kuitenkin tokoharrastuksen parissa... Täytyy yrittää paremmin vielä rakentaa palkkauskeinoja, joita voi käyttää kisatilanteessa. ja aloittaa harjoittelemaan palkkaamattomuutta tekemällä välillä pari liikettä suullisella kehulla ennen varsinaista palkkaa ja vaihdella mistä se tulee. Ja säilyttää usko siihen, että Musti on sen sorttinen koira, että se menee rauhalliseksi kun se on epävarma tilanteesta ja iloisuus tulee kyllä takaisin kun sillä on enemmän kokemusta ja varmuutta. Kyllä tämä siis tästä ;)