Musti täytti eilen 3 kk (13 viikkoa), puntari näytti 7,2 kg. Ekat rokotukset annettiin viikonloppuna. Aika hoikka pentunen, tuntuu että jalat kasvavat ihan silmissä melkein päivittäin. Olen yrittänyt olla vähän varovainen liikunnan suhteen, kun tuntuu että jalat on niin honkkelit. Pessin kanssa peuhaaminen ulkona on ollu kiellettyä, kun Pessi on alkanut intoutua Mustin kanssa juoksemaan ja Pessillä on tyylinä juosta täysillä päin/yli. Olen ihan hysteerisesti pelännyt että pentu satuttaa itsensä. Sisällä saa painia, mutta ulkona juoksuleikit sallitaan vasta kun pentunen on kasvanut isoksi.

Musti on yhtäkkiä alkanut selvästi ajatella :) Tarjoaa tosi helpolla kaiken maailman temppuja. Aika hauska tyyppi; olen laittanut metalliesineen lelujen joukkoon ja hyvin pienellä vihjeellä alkoi kaivamaan sen suuhun ja tarjoamaan mulle käteen, jotta saisi ruokakipon. Makkarapalan kanssa on harjoiteltu sivulletuloa, kontaktia, maahanmenoa ym. pikkutemppuja. "Kotikentällä", eli pihan vieressä olevalla nurmella Musti on tosi vauhdikas ja innokas kaveri, vierailla paikoilla on selvästi vähän varovaisempi. Vieraissa paikoissa käydään leikkimässä ja yritetään saada mukavia kokemuksia. Hyvin ohjaajapehmeä Musti taitaa olla, joten saan itse olla tarkkana etten mitenkään reagoi pieleen menneisiin yrityksiin. Pitäisi myös jotenkin onnistua tekemään kaikista harjoituksista mukavaa leikkiä, josta pentu saisi paljon onnistumisen iloa. Luoksetulon kanssa on otettu kampanjaksi 100% palkkaaminen namilla, joka on jo parissa päivässä tuottanut toivottua tulosta.

Jäljestys Mustin kanssa alkaa olla jo aika mukavaa. Tänään tehtiin nurmelle n. 25 m makkarajälki, jossa askelet jo normaalisti erillään, eli ei enää "uraksi" tallattuna. Musti tykkää kun hullu puurosta ja jaksaa jo tosi mukavasti rauhoittua haistelemaan. Alkumetreillä jää iso osa nameista syömättä, mutta loppupätkällä tekeekin tarkkaa työtä. Askelmien välissä harhautui pari kertaa 20-30 cm jäljen sivuun, mutta osasi hienosti palata takaisin jäljen päälle. Nami jokaisella askelella saa olla vielä jonkin aikaa.

Mustin kanssa harjoittelu/leikkiminen 10-15 min pari kertaa päivässä vähän sen mukaan miten muuten ehditään. Pessi on ollut kateudesta vihreä kun pikkuriiviö pääsee mun kanssa mukaan. Täytynee tehdä välillä Pessillekin jälki, ettei toiselle tule paha mieli. Pessin elämä muutenkin meni pilalle, kun hankittiin sille sitruunapanta. Vanhalla rouvalla kun on äänekkyys vaan lisääntynyt iän karttuessa, nyt ei enää pari haukahdusta pihaan tulijoille riitä. En missään tapauksessa halua että Musti apinoi käytösmallia, joten Pessin hiljentäminen oli pakollista. Panta toimii hyvin, kunhan muistaa pitää päällä, vanha kettu kyllä räyhää entiseen malliin heti kun panta unohtuu pois. Olen ottanu pannan pois, jos Musti alkaa roikkua Pessin kaulavilloissa, että pystyy sanomaan pennulle tarvittaessa "kovan sanan" jos menee liian pitkälle. Miksiköhän odotin näin pitkään ennekuin puutuin Pessin haukkumalla vartiointiin kun meille tulee ihmisiä ... Parempi myöhään kun ei milloinkaan (mahtaakohan Pessi olla samaa mieltä ;) ).